Brommapojkarnan turnauksessa vuonna 2018.
Jouko ”Jokke” Turunen on Ilves-valmentaja, jonka virallinen toimenkuva on F-junioreiden koordinaattori. Siinä missä Turunen viime kaudella valmensi 2010-ikäluokan lisäksi 2007-syntyneitä, on tällä kaudella painopiste siirtynyt kokonaan F-junioreiden kanssa työskentelemiseen. Lisäksi vastuulla ovat 2012- ja 13-syntyneiden taitokoulut.
Valmentajalle vastuualueen muutos tarkoittaa muun muassa vähentyneitä reissumääriä. ”2007-ikäluokan kanssa oli viime vuonna melko paljon kansainvälistä toimintaa, F-junioreissa tämä on selkeästi vähäisempää. Omaan arkeen kuuluu paljon suunnittelutöitä tietokoneella, valmennustiimien organisointia ja kouluttamista, iltaisin harjoitusten vetämistä sekä viikonloppuisin otteluita ja turnauksia”, Turunen kuvaa. ”Omassa tehtävässäni pelaajien valmentamisen lisäksi erittäin tärkeä osa on muiden valmentajien kouluttaminen ja tukeminen. Näiden tehtävien lisäksi olen muutamana arkipäivänä viikossa Ilveksen iltapäiväkerhossa ohjaajana.”
Pirkanmaan talvisarja on vielä yksi tärkeä toimenkuvan palanen. Talvisarja kokoaa yhteen alueen pikkujunnujoukkueita, ja siellä näkee monenlaisia eri seuroja monenlaisilla eri arvoilla ja toimintatavoilla.
Itseään Jokke nimittää ”perustamperelaiseksi Ilveksen kasvatiksi”. Hän aloitti Futis-Liigassa Kaukajärven kaupunginosajoukkueessa pikkupoikana ja pelasi Ilveksessä B-junioreihin asti. Aikuisten sarjoissa Turunen pelasi 2. ja 3. divisioonissa. Valmentaminen alkoi kuitenkin Ilveksen sijaan TPV:n 06-ikäluokan kanssa, kunnes Ilves pian rekrytoi Joukon takaisin tämän kasvattajaseuraan.
F-junioreissa etusijalla liikunnallisuus, motoriikka ja into
Nuorimmat junioriedustusjoukkueet 2010- ja 2011-ikäluokissa ovat täynnä innokkaita ja liikunnallisia poikia. 7-9-vuotiaana F-junioreissa opetetaan henkilökohtaisia peruspelaamisen taitoja, kuten ohittamista, pallon suojaamista, 1v1-puolustamista, maalintekoa, syöttämistä, ensimmäistä kosketusta, pallollisen tukemista ja havainnointia näissä eri pelitilanteissa. Joukkuepelaamisen osalta harjoitellaan lähinnä melko yksinkertaisia perusperiaatteita, jotta joukkueen pelin rakenne tukee pelaajien henkilökohtaisten peruspelitaitojen oppimista ja harjoittelua. Lisäksi tässä iässä on erittäin tärkeää kehittää pelaajien yleisiä liikuntataitoja: perusmotorisia taitoja kuten hyppääminen, laskeutuminen, suunnanmuutokset, yleinen kehonhallinta, tasapaino yhdellä jalalla…
Jouko vetää viikoittain lukuisia harjoituksia, mutta niiden ulkopuolella tapahtuu jotain vielä tärkeämpää. ”Kaikista tärkeintä nuorilla pelaajilla on omatoimisen harjoittelun ja pelaamisen määrä, tätä ei pysty mitenkään korvaamaan edes laadukkailla joukkueharjoituksilla. Tässä mielessä yksi tärkeimpiä pikkujunnujen valmentajan tehtäviä on sytyttää pelaajissa innostus jalkapallon pelaamisen ja harjoittelemiseen omalla ajalla treenien ulkopuolella”, Turunen avaa.
Omalla ajalla harrastettavan liikunnan lisäksi hän näkee suurimmaksi pelaajia erottavaksi tekijäksi henkiset ominaisuudet, kuten sinnikkyyden, motivaation ja kyvyn kestää pettymyksiä.
”Myös yhteiskunnan ja kaupungin tasolla olisi hyvä miettiä, miten jalkapallon pelaamista ja urheilua ylipäänsä voitaisiin lisätä esimerkiksi kouluissa, koulujen iltapäiväkerhoissa sekä lasten vapaa-ajalla”, Jouko lisää.
Ilveksen arvoja noudattaen kentällä ja sen ulkopuolella
Turunen toivoo, että Ilveksen pienet pelaajat tunnistettaisiin kentän ulkopuolella siitä, että he käyttäytyvät ja toimivat ryhdikkäästi, reippaasti ja urheilullisesti. Tätä kasvatustyötä valmentajat tekevät koko ajan pelaajien ja perheiden kanssa. Kentällä tarvitaan hyvän käytöksen lisäksi toki sopivasti myös pelillistä röyhkeyttä. ”Ilveksen pelaajan tunnusmerkkeinä toivoisin näkeväni nopeaa ja tehokasta reagointia tilanteenvaihtoihin: menetyksen jälkeen pyritään riistämään pallo heti takaisin ja riiston jälkeen pyritään etenemään nopeasti ja järkevästi kohti maalintekopaikkaa. Näiden lisäksi haluan, että Ilveksen pelaajat ovat aina valmiita laittamaan kaiken likoon heti ottelun alkuvihellyksestä alkaen jokaisessa tilanteessa ottelun loppuun asti ja heittäytyvät peliin täysillä ja intensiivisesti”, hän kertoo.
Ilveksessä pyritään ottamaan ensimmäinen kansainvälinen ottelukontakti U9-ikävaiheessa. Tämä on tärkeää siksi, että pelaajat, valmentajat ja vanhemmat saavat realistisen kuvan siitä, missä mennään verrattuna esimerkiksi muihin suuriin pohjoismaisiin seuroihin. Näin kaikki saavat kuvan siitä, missä ollaan hyviä ja mitä pitää vielä kehittää. On selvää, että kansainvälisessä kilpailussa on valtava määrä joukkueita, joilla on Ilvestä selkeästi suuremmat resurssit.
”Tämän vuoksi koen, että emme voi antaa tasoitusta ”ilmaisissa asioissa”, kuten täydellä intensiteetillä tekemisessä, keskittymisessä, sinnikkyydessä tai loppuun asti pelaamisessa. Pienten junioreiden jalkapallossa on Suomessa usein haasteena esimerkiksi se, että osa pelaajista ei ole keskittyneitä ja aktiivisia otteluissa eikä esimerkiksi juokse täydellä vauhdilla kovinkaan montaa kertaa ottelun aikana”, Turunen sanoo. Ei voi odottaa menestystä isompien resurssien organisaatioita vastaan, jos pelaajia ei opeteta tekemään perusasioita täydellä teholla ja keskittyneesti. ”F-junioreiden päävalmentajana koen tehtäväkseni pelillisten asioiden lisäksi luoda sellaista toimintakulttuuria ja opettaa sellaisia arvoja, että pelaajat oppivat alusta asti kilpaurheilullisen jämäkän toimintakulttuurin, joka tukee heidän kehittymistään”, valmentaja kuvaa.
Vahvuutena vapaaehtoiset
F-junioreissa ollaan urheilijan ja jalkapalloilijan perustan luomisen vaiheessa. Taidollisten ja toimintakulttuurillisten asioiden lisäksi tässä vaiheessa luodaan myös urheilullista perustaa riittävän suurella kokonaisliikuntamäärällä, joka mahdollistaa myöhemmin tehokkaan harjoittelun ja terveenä pysymisen. Tämänkin vuoksi pelaajien innostaminen jalkapallon ja urheilun pariin harjoitusten ulkopuolisella ajalla on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että F-juniorivaiheen jälkeen on mahdollisimman suuri ja laadukas ryhmä pelaajia, joilla on luotuna hyvä peruskivi toimintakulttuuria ja osaamista, joka koostuu urheilullisista, taidollisista, henkisistä ja pelikäsityksellisistä valmiuksista.
Tällä hetkellä Turunen itse kouluttautuu suorittamalla 7-13-vuotiaiden lasten valmentamiseen keskittyvää Youth Master Ekkono -koulutusta Eerikkilässä. Koulutuksen sisältö keskittyy pääosin erilaisiin peruspelaamisen konsepteihin, joiden harjoittelu on erityisen tärkeää tässä ikävaiheessa. Koulutus on antanut paljon lisää työkaluja valmentaja-arkeen. ”Palloliiton koulutuksista olen suorittanut UEFA B -lisenssin. Jokaviikkoisessa arjessa kehittymisen tukena on seuran muiden ammattivalmentajien ryhmä ja valmennuspäällikkö, joiden kanssa keskustellaan jatkuvasti siitä, miten toimintaa tulisi kehittää. Ammatillisen kehittymisen näkökulmasta pyrin seuraamaan mahdollisimman paljon Ilveksen ja muiden suomalaisten joukkueiden kansainvälisiä otteluita junioreissa”, Turunen valottaa.
Junioriputken alkupäässä Ilveksen viime vuosien onnistumiset perustuvat malliin, jossa ammattivalmentaja on johtanut ja tukenut valmennustiimiä, joka koostuu fiksuista vapaaehtoisista valmentajista. ”Suurin kiitos toiminnasta kuuluu hyville valmennustiimeille ja näille intohimoisille futisihmisille, jotka tulevat päivätöiden jälkeen kentälle vetämään laadukkaita harjoituksia ja haluavat kehittyä valmentajina. Ilveksen vahvuus seurana on suuri määrä intohimoisia ja fiksuja vapaaehtoisia toimijoita valmennuksessa sekä eri rooleissa valmennuksen taustalla”, Jokke päättää.