Kuvassa Juha Pakarisen (keskellä) lisäksi kerho-ohjaaja ja talvitoiminnan valmentaja Valtteri Kannosto (vas.) ja F-junioreiden päävalmentaja Jouko Turunen (oik.).
Tiesitkö, että Ilves on kaiken muun ohella mukana myös APIP-toiminnassa eli aamu- ja iltapäivisin järjestettävässä kerhotoiminnassa palveluntuottajana? Se on peruskoulun ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien luokkien erityisoppilaille tarkoitettua toimintaa, jota sääntelee ja ohjaa Opetushallitus ja jonka kunta järjestää. Tavoitteena on turvallisen ja lapsen kasvua tukevan toiminnan järjestäminen. Ilveksessä toiminnan järjestämisestä vastaa Juha Pakarinen.
Ei ehkä yllätä, että 39-vuotias Pakarinen on myös jalkapalloihmisiä. Hänen oma harrastuksensa käynnistyi aikoinaan 8-vuotiaana oman kylän seurassa, Tornion Tarmossa. Teini-iässä ja sen jälkeen pelaamiseen tuli jokunen vuosi taukoa, mutta piirin eri sarjatasoja on taas tahkottu jo 15 vuotta.
Pakarisen ammatillinen tausta ennen Ilvestä koostuu pääasiassa kasvatus-, esiopetus- ja lastensuojelutyöstä. Ilveksen toimintaan hän päätyi mukaan vuonna 2015 oman pojan aloittaessa jalkapalloharrastuksen Viinikan kaupunginosajoukkueessa. Työt seurassa alkoivat tammikuussa 2017. Tällä hetkellä hän vastaa APIP-toiminnan lisäksi Liikkuva koulu- ja HIP (harrastava iltapäivätoiminta) -asioista sekä Futis-Liigan talvitoiminnan harjoitus- ja pelitoiminnan koordinoinnista. Lisäksi Juha on mukana 2010 syntyneiden poikien junioriedustusjoukkueen valmennustiimissä.
Ennen nykyistä titteliä Pakarisen nimike Ilveksessä oli hankekoordinaattori. Hän työskenteli lokakuussa 2018 päättyneessä EU-hankkeessa, jossa osallistettiin toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita mukaan seuratoimintaan. Hankkeen toteuttajina toimivat Palloliitto, Sakki ry sekä kymmenen suomalaista futisseuraa.
Ilves muun muassa perusti nuorten matalan kynnyksen harrastejoukkueen, joka osallistui kesällä piirin harrastesarjaan. Joukkue pelasi harjoitusotteluita muita paikallisia harrastejoukkueita vastaan ja höntsäsi viikoittain Hervannan Jalitsuhallissa. ”Joukkueen toiminnassa oli vuoden aikana mukana yli neljäkymmentä nuorta, mikä osoitti, että toiminnalle oli selkeästi iso tilaus. Osa nuorista koulutettiin pelinohjaajiksi ja he ovat toimineet hankkeen päätyttyäkin näissä tehtävissä Ilveksen tapahtumissa. Hankkeen myötä olemme myös saaneet esimerkiksi Tredusta työssäoppijoita iltapäiväkerhoihimme”, Pakarinen kertoo.
Hänelle itselleen silmiä avaava kokemus oli opintomatka Liverpooliin, jossa joukkue sai muiden hankkeessa mukana olevien seurojen kanssa tutustua Evertonin tekemään yhteiskuntavastuulliseen hyväntekeväisyystyöhön. ”Toiminta siellä on hienosti jalkautettu osaksi paikallista yhteisöä. Erilaisia Evertonin toteuttamia hyväntekeväisyysprojekteja ja -ohjelmia on yli neljäkymmentä, ja ne liittyvät pääasiallisesti lasten ja nuorten aktivoimiseen ja osallistamiseen, nuorten työhön ja koulutukseen sekä eri-ikäisten ihmisten aktivoimiseen ja elämänlaadun parantamiseen, useimmiten urheilun avulla”, Juha kehuu. Hänen mielestään myös kotimaassa tulisi pyrkiä luomaan samanlaista yhteisöllisyyttä seurojen ja kaupunkien välille – vaikka samalla onkin muistettava, etteivät seurojen resurssit Suomessa ole samalla tasolla. ”Nykyajan muuttuvassa maailmassa seurat voivat kuitenkin olla myös Suomessa toimijoita, jotka kantavat yhteiskuntavastuunsa.”
Liikunnallinen APIP-toiminta kasvaa ja voi hyvin
Ilves on Tampereen kaupungin aamu-iltapäivätoiminnan palveluntuottaja Vuoreksen ja Messukylän kouluilla. Miten toiminta on elänyt esimerkiksi tämän lukuvuoden aikana?
”Tämän lukuvuoden suurin haaste on selkeästi ollut asiakasmäärien räjähdysmäinen kasvu molemmissa toimipisteissä. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut käytännön toiminnan järjestämiseen, tila-asioihin ja muihin. Myös kerhohenkilökunnan määrä on miltei tuplaantunut viime vuodesta. Mielestäni olemme pystyneet vastaamaan näihin haasteisiin hyvin, ja tästä kuuluukin iso kiitos kerhojen henkilökunnalle. Paras mittari onnistumiselle on luonnollisesti asiakkailta saatu positiivinen palaute”, Pakarinen sanoo.
Iltapäiväkerhot ovat liikuntapainotteisia, mutta kun kerhoissa käy päivittäin yhteensä yli 200 lasta, ei keltavihreinkään sydän voi tehdä iltapäivästä yhtä suurta jalkapalloharjoitusta. ”Kerhojen arjessa liikunnallisuus näkyy siten, että kokeilemme eri urheilulajeja – ei ainoastaan jalkapalloa. Ulkoilemme paljon sekä kannustamme kerholaisia liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntaa ei tuputeta, vaan se tulee luonnollisena osana kerhon päivittäistä toimintaa. Monipuolisen liikunnan tavoitteena on myös kehittää lapsien yleisliikuntataitoja, motorisia taitoja sekä ryhmätyötaitoja.”
Osalle kerholaista Ilves näkyy konkreettisesti lähinnä ohjaajien takkien väreistä, mutta joidenkin lasten ja useimpien ohjaajien kohdalla Ilves linkittyy elämään tiiviimmin. ”Osa kerho-ohjaajistamme toimii Ilveksessä myös valmennustehtävissä. On ollut mukava huomata, että aika moni kerholaisista on saatu innostettua liittymään Ilveksen urheilutoimintaan tai on jo valmiiksi mukana, joko salibandyssa, jääkiekossa tai jalkapallossa, joko Futis-Liigassa tai junioriedustuksen puolella”, Juha iloitsee.
Pakarisen omasta päivistä ”Ilveksen touhuissa” vierähtää luonnollisesti iso osa. Toimistotyön lisäksi hän pyrkii olemaan säännöllisesti paikalla myös molemmissa iltapäiväkerhoissamme. Myös talvitoiminnan valmennukseen, suunnitteluun ja organisointiin menee keskimäärin pari iltaa viikossa. P10/F9-junioriedustus treenaa neljä kertaa viikossa. Maanantaisin Juha on mukana Ilveksen maalivahtiklubissa. Kun tähän lisätään vielä pelit ja turnaukset, ei aikaa omille harrastuksille ja vaikkapa penkkiurheilulle välttämättä jääkään kovin paljon.
Valmentajana Pakarinen pyrkii olemaan ennen kaikkea innostava. Tärkeintä on saada pelaaja innostumaan jalkapallosta, tekemään juttunsa treeneissä ja peleissä täysillä sekä yrittämään aina loppuun saakka, oli hän sitten minkä ikäinen tai pelasi hän sitten millä tasolla tahansa. Ainoastaan tällä tavalla voi odottaa eteenpäin menemistä ja kehitystä.