Ilveksen jalkapallossa yhtenä peruskivenä on osaavat ja motivoituneet valmentajat, joiden merkitys pelaajapolun joka vaiheessa on todella tärkeä. Kaikkien valmentajien ei kuitenkaan tarvitse olla joka osa-alueen erikoisasiantuntijoita, rakkaus lajia kohtaan ja halu auttaa pelaajia saavuttamaan unelmiaan riittää.
Ilveksen T10-joukkueen yhtenä valmentajana toimii Nita Lehtiniemi, jolta todellakin löytyy hyvän valmentajan ominaisuuksia yllin kyllin.
Moikka Nita! Kerro vähän omasta futistaustasi.
No ensinnäkin olen aloittamaan pelaamaan jalkapalloa viisivuotiaana Ilveksen Futis-Liigassa. Siitä sitten koko pelaajapolku läpi aina B-junioreihin saakka, jolloin lopetin jalkapallon pelaamisen. Keskityin kouluun muutaman kuukauden ajan, kunnes sitten seuralta tuli pyyntö meille lopettaneille, että olisiko innokkaita lähteä apuvalmentajaksi tyttöjen joukkueisiin. Olin noin 16-17 -vuotias ja totesin, että no mikäpä ettei. Kaipuu jalkapalloon oli jo siinä vaiheessa aika kova.
Sitten sain olla apuvalmentajan roolissa useamman kauden ajan. Olin mukana eri ikäluokissa ja huomasin, että haluankin lisää vastuuta. Minut otettiin 05-ikäluokkaan nimenomaan tyttöpuolelle vastuuvalmentajaksi. Siellä olin viitisen vuotta osittain vastuuvalmentajana, osittain ihan vaan valmentajana. Sen jälkeen sitten 06-ikäluokkaan vastuuvalmentajaksi. Pidin taukoa kolmisen vuotta, kunnes sitten viime syksynä syttyi taas se iso suuri kipinä ja kaipuu kentille. Halusin takaisin lasten pariin ja minulle ehdotettiin 2014-tyttöjä ja sinne sitten lähdin mukaan. En ole kyllä katunut hetkeäkään.
Elikkä sinua ei todellakaan tarvinnut puhua ympäri takaisin valmentamiseen?
Ei missään nimessä. Olen käytännössä kasvanut nappikset jalassa, niin ihan ehdottomasti halusin olla mukana toiminnassa.
Mitä valmentajana toimiminen oikein antaa sinulle itsellesi?
Jalkapallo on ollut minulle iso voimavara aina ihan lapsesta lähtien. Se, että saa olla mukana jossakin joukkueessa ja saa olla yhteisössä. Koen jalkapallojoukkueen olevan iso perhe jossa on paljon perheenjäseniä. Me kaikki yksin ja yhdessä teemme paljon yhteisen asian eteen töitä.
Minä näen että lapsilla on omia unelmia, niin pieniä kuin suuriakin. Joku haluaa saada pomputeltua kymmenen nilkoilla vuorojaloin, tai joku haluaa kymmenen vuoden päästä päästä maajoukkueleiriltä valituksi johonkin maaotteluun. Heidän unelmiensa mahdollistaminen on se, mikä inspiroi itseäni valmentajana.
Jos pelaaja haluaa tavoitella omia unelmiaan ja on valmis tekemään töitä harjoitustapahtumassa, ottelussa ja turnauksessa läpi vuoden, niin miksi minä en valmentajana tekisi ihan samaa. Silloin kun pelaaja pyrkii tekemään sen oman parhaansa joka kerta, on minun valmentajana vastattava siihen.
Kun annan itsestäni sen oman parhaani joka hetki, niin silloin me voimme lasten kanssa joukkueena ja yksilönä tehdä jotain tosi suurta ja pääsemme aina askeleen lähemmäksi niitä unelmia.
Valmentaja näkee omassa työssään aika nopeassa syklissä omien käsiensä jälkeä, kuinka nautinnollista se tilanne sinulle on?
Erittäin nautinnollista. Olen henkilönä vielä sellainen, että annan itsestäni aina kaiken ja olen täysillä mukana. Ja kun olen täysillä mukana ja näen pelaajieni tekevän onnistuneesti harjoiteltuja asioita ja luovan katsekontaktin kentältä valmennukselle, se ylpeyden tunne on jotain, jota ei voi kuvailla. Se täyttää koko kehon ja olet itsekin niin täynnä sitä ylpeyttä ja onnellisuutta. Ihmisenä siirrän kuitenkin katseet nopeasti kohti seuraavaa tavoitetta, mietin mitä seuraavaksi.
Ketä sinun oman pelaajauran valmentajista on jäänyt mieleen hyvinä esimerkkeinä joilta olet saanut vaikutteita nyt omassa valmentamiseesi?
Mä muistan ehkä parhaiten ne kaikki Futis–Liigan valmentajat. Ne keiden ääni kuului sinne omaan kotipihaan asti, kun huusivat treenien alkavan viiden minuutin päästä. Meitä asui monta lasta kentän vieressä, jotka pelasimme samassa Futis-Liigan joukkueessa.
Muistan aina mitä kaikkea teimmekään Annalan koulun hiekkakentällä ja kuinka lapsiystävällisiä valmentajat olivat ja kuinka he meidät kohtasivat. Itse koen, ettei jalkapallon valmentaminen ole vaan jalkapallon sisällön opettamista. Me kohtaamme lapset ja kasvatamme heitä tämän hetken yhteiskuntaan, silloin heidän kohtaamisen merkitys kasvaa entuudestaan. Kyllä Futis-Liigan valmentajat olivat niitä, kenen kanssa sai sen aidoimman ja lämpimimmän kohtaamisen.
Moni varmasti ajattelee, että en kyllä lähde apuvalmentajaksi koska en osaa. En tiedä jalkapallon taktiikasta enkä tekniikasta tarpeeksi. Mikä sinun viestisi on näille henkilöille, osa heistä on junioreiden vanhempia?
Seuralta saa erittäin hyvät koulutukset siihen, mikä on valmentaja mikä tämän rooli? Valmentaminen on tiimityöskentelyä ja jos on vähänkin kipinää jalkapalloon niin ilman muuta mukaan. Ei saa pitää sitä mörkönä ajatuksena, vaan että se on kiva asia monella tapaa. Joukkueessa on aina niitä, kenellä saattaa olla enemmän koulutustaustaa ja pystyy sitä kautta auttamaan ja opastamaan ja tukemaan. Kaikki vaan tervetuloa valmennuksen pariin, jokaisella teistä on merkitystä!
Osaisitko kuvitella tällä hetkellä omaa elämääsi ilman jalkapalloa?
En missään nimessä. Tässä kun kolme vuotta olin vähän aikaa sivussa, niin varsinkin kolmantena vuotena kaipuu oli kova. Kävin katselemassa paljon eri tyttöjoukkueiden ja vanhojen valmennettavieni otteluita kentillä. Se sai kyllä kädet hikoilemaan siihen malliin, että en halua enää olla täällä pelkästään katsomassa vaan haluan päästä itse taas tekemään. Tällä hetkellä en voisi kuvitella päivääkään ilman jalkapalloa.
Onko sinulla itselläsi tavoitteena päästä valmentajana jopa eteenpäin?
Tällä hetkellä tykkään olla lasten ja nuorten kanssa. Siinä vaiheessa kun päästään aloittamaan vaikka 8v8-pelejä, niin siinä saa tavallaan luoda sen joukkueen oman pelimuodon ja peli-identiteetin joukkueelle.
Joku saattaa pelätä myös sitä, että valmentaminen vie liikaa aikaa, eikä siksi lähde mukaan lainkaan. Tarvitseeko kaikkien elää jalkapalloa 24/7 ympäri vuoden?
Valmentamiseen saa kulumaan aikaan juuri niin paljon, kun olet valmis itse antamaan. Mutta jos vähänkin sykähdyttää valmentaminen, niin sinä voit olla mukana vaikka kerran viikossa. Sekin on riittävä, jos sä pystyt antamaan kerran viikossa itsestäsi kaiken ja olemaan läsnä lapsille ja nuorille. Siitä on todella iso apu.
Millainen on hyvä valmentaja hyvä lasten ja nuorten valmentaja?
Läsnäoleva, innostava sekä osaava!
Heräsikö kiinnostus lähteä mukaan valmennukseen? Ilves pyörittää yli 6000 pelaajan harrastustoimintaa, tarjoten halukkaille pelaajapolun ja valmentajapolun niin harraste- kuin myös kansalliselle kilpatasolle saakka. Jos kiinnostuit, niin ole yhteydessä valmennuspäälliköihin.
Poikien valmennuspäällikkö
Jouko Turunen
puhelin: 040 777 5929
sähköposti:
Tyttöjen valmennuspäällikkö
Mariani Wettervik
puhelin: 050 5334 480
sähköposti:
Valmennusosaamisen kehittäjä
(VOK)
Matti Tuominen
puhelin: 040 8448 777
sähköposti: