Ilveksen nuorimpien poikajoukkueiden uudeksi päävalmentajaksi on nimetty Herman Mäenalanen. Yhteistyöseura LeKi-futiksen junioripäällikkönä toimineella Hermannilta löytyy myös Ilves-taustaa. Uusi työntekijä pääsi myös välittömästi haastattelun kohteeksi.

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Herman Mäenalanen ja ihan paljasjalkainen tamperelainen pohjimmiltaan, vaikka tällä hetkellä asustelen tuolla Lempäälässä. Pari vuotta olin LeKi-Futiksen junioripäällikön roolissa ja nyt sitten takaisin päätoimiseen valmennushommaan tuonne pienten P8- ja P9-joukkueiden pariin. Olen intohimoinen jalkapallo ihminen ja Ilves-perheessä kasvanut, niin onhan tämä mukava siirtymä tässä kohtaa.

Ilvestaustaa taitaa siis löytyä pelaajana?

Olen aloittanut aikanaan Futis-Liigassa Siivikkalan puolella. Muutama vuosi Futis-Liigaa, sen lisäksi PP-70 ja Ilveksen junioriedustusjoukkueissa. Lisäksi olin 4 vuotta opiskelemassa Seinäjoella ja siellä edustin sekä  TP-Seinäjokea että SJK:ta.

Sieltäkö palasit Tampereelle?

Palasin takaisin Tampereelle ja pyöritin Pelikassit-joukkuetta alasarjoissa muutaman vuoden. Omien lasten mukana aloitin juniorivalmentamisen ja siitä sitten ollaan tultu pikkuhiljaa tätä kohti.

Millaisen valmennuskoulutus sinulta löytyy?

UEFA B on nyt käytynä ja muita koulutuksia, kuten Ilves Identiteettikoulutus. Täydentävissä koulutuksissa olen myös käynyt ja koko ajan on halu kouluttautua eteenpäin.

Mikä sinut innosti hakemaan tätä virkaa?

Harrastin hiukan itsetutkiskelua LeKi-futiksen vuosien aikana, siinä pääsi näkemään pelaajapolkua ylipäätään ja tekemään siihen valmennuslinjausta. Toimintamalleja kehitellessä heräsi ajatus, että haluanko tehdä sitä vai olenko kuitenkin enemmän valmentaja.
Olin ollut samalla neljä vuotta P2013-joukkueen mukana ja siinä tuli seurattua heidän kehitystään. Ajattelin, että eniten minulla olisi annettavaa ihan lapsuusvaiheen jalkapalloon ja siinä toimintaympäristössä halusin toimia jatkossa. Siinä iässä lapset parhaiten ottavat vastaan valmentajan viestintää. Heidät täytyy rakastuttaa lajiin ja opettaa toimintakulttuuria. Ehkä se vie aika paljon aikaa ja energiaa, mutta toisaalta myös antaa todella paljon.

Tuo ”rakastuttaa lajiin” kuulostaa hyvältä, avaa sitä hiukan.

Me aikuiset olemme tietyllä tapaa aina välillä vähän esteenä oman kiireemme kanssa. Meidän täytyisi saada heidät innostumaan toiminnasta ja miettiä millaiset toimintaympäristöt ja harjoitteet heitä innostaisi parhaiten ja saisi heidät syttymään lajiin oikein tosissaan. Niin että heillä olisi joka kerta kova halu palata takaisin. Välttämättä meidän aikuisten mallit eivät aina toimi lapsilla.

Ensimmäinen työpäivä kuluu täällä toimistolla, mutta näytät siltä että olisit kentällä ennemmin?

Kyllä kuumottelee jo päästä kenttätoimintaan, sitä varten tänne on tultukin. Vaikka toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin, kuten organisointia, suunnittelua ja kommunikointia ihmisten kanssa, niin eniten kutkuttelee pelaajien kanssa toimiminen.

Lasten liikuntamääräsuositukset eivät läheskään täyty pelkästään joukkueharjoittelun muodossa. Miten saisimme lapset liikkumaan omalla ajallaan enemmän?

Kyllä se tietysti lähtee perheiden omista toiminnoista. Meidän täytyy kannustaa heitä rakentamaan liikkumisen mahdollistaman arjen. Eikä se liikunnan lisääminen ole pelkästään sitä, että tavoitellaan jotain huippu-urheilijan uraa, vaan ihan meidän yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on tosi merkittävää liikkua riittävästi.

Minkälaiset terveiset haluat kerto koko Ilves-yhteisölle?

Toivoisin varsinkin tänä kesänä koetun yhteisöllisyyden säilyvän jatkossakin, vaikka sitten välillä saattaakin tulla niitä harmaita hetkiä. On tosi hienoa olla ilveslainen. kun meitä yhdistää rakkaus lajia ja seuraa kohtaan.
Toivottavasti tänä kesänä nähty futisbuumi jatkuu tulevaisuudessakin, myös silloin kun menestystä ei samalla tavoin tule.

Kuinka tärkeänä näet junioreiden käymisen edustusjoukkueiden peleissä?

Ehdottomasti suosittelen heitä käymään peleissä mahdollisimman paljon! Toivottavasti saadaan järjestettyä myös yhteisiä tapahtumia. Ryhmäytymisen kannaltakin on tärkeää saapua yhdessä pelejä katsomaan. Se korostaa seuran merkitystä ja opettaa junioreita tunnistamaan pelaajia. Edustuksen pelaajat ovat vielä niin helposti lähestyttävissä ja ottavat upeasti juniorit huomioon. Se opettaa meille kaikille toisen huomioonottamista.

Kiitos Herman ja tervetuloa Ilvekseen!